Kaksoiskalastaja ja muut kaksoisumpisolmuun perustuvat
Tuomas Pöysti 2020
Mikä onkaan kaksoiskalastaja(n)solmu, tai siis -kytky? Oman kokemukseni mukaan tähän liittyy oikea väärinkäsitysten sikermä.
Kalastaja(n)solmu (fisherman’s bend/knot) on melko ristiriidaton tapaus, jos asiaa lähtee selvittämään kirjallisuuden perusteella. Kyseessä on kytky, jossa köyden tai köysien päät solmitaan toistensa ympärille toisiaan vasten kiristyvillä umpisolmuilla (overhand).
Kun umpisolmujen tilalla käytetään kaksoisumpisolmuja (double overhand), saadaan kaksoiskalastaja (double fisherman’s). Melko mielikuvituksettomasti kolmoisumpisolmuilla saadaan kolmoiskalastajankytky. Tästä eteenpäin jatkaminen olisi puhtaasti akateemista, mutta hyvin staattisille ja liukkaille (ydinmantteli)materiaaleille joskus todella suositellaan kolmoiskalastajaa.
Kaksoiskalastaja kiristyy kuormitettuna ja saattaa olla vaikea avata.
Alaa yhtään tuntevat eivät juurikaan epäonnistu kaksoiskalastajankytkyn (tai arkikielessä solmun) tunnistamisessa sellaisen nähdessään. Sen sijaan kaksoiskalastajaksi kutsutaan usein muitakin kaksoisumpisolmuun perustuvia solmuja. Oman kokemukseni mukaan kyse ei ole ammattislangista vaan tietämättömyydestä; puhujan asiantuntemuksen karttuessa sanasto tyypillisesti täsmentyy.
Kaksoisumpisolmu
Kaksoisumpisolmu on umpisolmu, jossa irtopää viedään toisen kerran ensin tehtävän polven läpi. Kaksoisumpisolmu kannattaa käytännössä muotoilla jo solmimisvaiheessa. Tämä on helpointa ymmärtää esimerkiksi näin: köysi tulee vasemmalta suorana, kääntyy oikealle ja tekee kaksi kierrosta itsensä ympäri, toisen kerran itsensä kanssa ristiin mentyään kääntyy taas oikealle ja menee molemmista kierroksista läpi.
Kaksoisumpisolmu on erinomainen päätesolmu laskeutumisköydelle ja pysäytyssolmu (stopper knot) ylipäätään.
Kaksoisumpisolmua kuuluu kutsuttavan kaksoiskalastajaksi. Jopa ICoP viittaa siihen “kaksoiskalastajan puolikkaana” (myönnän ristiriidan siihen nähden mitä aiemmin sanoin asiantuntemuksesta). Eikö tämä ole vähän kuin sanoa umpisolmua EDK:n puolikkaaksi?
Poacher’s knot, scaffold(ing) knot, double overhand noose
Suomeksi tämä voisi olla kiristyvä (tai juokseva) silmukka kaksoisumpisolmulla. Wikipedia tuntee sen double overhand noosena. Tällä solmulla on erittäin vahvat käytännölliset näytöt ihmisten hengissä pitämisessä, sillä se on köysiteknikoiden keskuudessa hyvin suosittu tapa kytkeä sulkurengas köydestä tehtyihin lehmänhäntiin. Melko isolla varmuudella koko ajan jossain päin maailmaa joku roikkuu tällaisen varassa.
Juuri köysiteknikoiden maailmanlaajuinen järjestö Irata kutsuu tätä solmua scaffold knotiksi, kun suuri osa internetin suosituimmista lähteistä on sitä mieltä että kaksoisumpisolmuun perustuva olisi poacher’s ja kolmoisumpisolmulla tehtäisiin scaffold knot.
Poacher’s/scaffold knot on tosiaan kiristyvä silmukka tai juoksusilmukka (noose), eli sen muodostama silmukka ei ole kiinteä, vaan kappaleen ympärille kiristyvä. Tällä ominaisuudella on kaksi isoa etua. Ensinnäkin sulkurengas pysyy jämäkästi paikallaan lehmänhännän päässä. Toiseksi solmu on todella kompakti muutenkin, mutta etenkin sulkurengasta vasten kiristettynä se on erityisen “matala” eli lehmänhännässä on mahdollisimman paljon suoraa köyttä ja mahdollisimman vähän solmua. Näin esimerkiksi nousukahvan saa lähestulkoon kiinni sulkurenkaaseen.
Tämä solmu on mahdollista solmia katastrofaalisesti väärin, mutta ainoastaan, jos ei oikeasti osaa solmua. Oikeastaan solmusta on lähinnä mahdollista tehdä oikean näköinen pilailuversio. Tätä solmua tarkastaessa on tärkeää kokeilla, että silmukka kiristyy kiintopäätä vedettäessa – eli että kiintopää todella on se, kumpi sen kuuluukin olla. Sama koskee tietenkin kaikkia kiristyviä silmukoita!
Aivan kuten kaksoiskalastaja, poacher’s knot kiristyy hyvin tiukalle kun sitä kuormitetaan voimakkaasti tai jatkuvasti.
Siansorkka ja kaksoisumpisolmu
Jos minun on ankkuroitava köysi kiinteästi puuhun, eikä olla sellaisessa paikassa jossa mallin vuoksi on parempi käyttää kahdeksikkoa, teen todennäköisesti siansorkan (clove hitch) puun ympärille ja viimeistelen sen solmimalla irtopään kiintopään ympärille kaksoisumpisolmulla.
Kahdeksikkosilmukka on syytäkin pitää peruskäytön perusratkaisuna. Jos haluaa laajentaa työkalupakkiaan, ei riitä että “ostaa” uudet kalut – niitä on osattava käyttää. Useimmilla kiipeilijöillä ei ole kiinnostusta opiskella erikoismenettelyjä, ja he ovat valmiita tekemään pieniä ja keskisuuria kompormisseja jos yksi ja sama työkalu sopii moneen tarpeeseen. Kahdeksikko on tässä mielessä lyömätön. Jos tältä polulta poikkeaa, on itse vastuussa siitä, että rutiini riittää koko pakin sisällön osalta. Jos ei osaa käyttää menetelmää tilanteessa kuin tilanteessa, se ei ole työ- vaan leikkikalu.
Mutta niille jotka haluavat tämän rajan ylittää: siansorkka pitää köyden napakasti puun ympärillä, aivan kuten poacher’s knot. Kun siansorkan päälle tosiaan lisätään kaksoisumpisolmu, kyseessähän on samansukuinen tapaus. Olen kuullut oltavan huolissaan “ankkurikulmasta” tällaisessa tapauksessa, jossa ankkurin muodostava köysilenkki kiristetään puuhun kiinni. Väitän, ettei tämä ole ongelma. Millä tahansa puun halkaisijalla kulma kutistuu pienelläkin kuormalla 90 asteeseen tai alle, jos materiaali on nailonköyttä.
Siansorkasta sen verran ohi otsikon, että harrastekiipeilypiireissä sitä pidetään sellaisenaan luotettavana tapana kiinnittää köysi sulkurenkaaseen, mutta kannattaa huomata, että tyypillisesti sorkka on kaukana köyden päistä, eikä 10x köyden paksuus -sääntö lähellekään päde irtopään pituuteen.
Solmujen ABoK-viitteet
- Umpisolmu #4
- Kaksoisumpisolmu #516
- Kalastajansolmu #293
- Kaksoiskalastajansolmu #294
- Poacher’s knot (double overhand noose) #409
- Siansorkka #11